UUSI BLOGI

Uuden blogin uuden hevosen kanssa löytyy täältä!

...ja niin hän eli elämänsä onnellisena loppuun asti.

yksi viimeisistä kuvista

Edellisistä postauksita voi lukea Prinssin ähkyistä. Jälleen tuli uusi sellainen, ja sitten alkoi epäilyttämään ihan todella, sillä se oli jo 4 laatuaan. Viimeisissä kahdessa oli sitä paitsi vain viikko väliä.
Poni kuskattiin torstai-iltapäivänä Hippomediin ja 16h paaston jälkeen perjantaina suoritettiin mahatähystys. Parhaimmassa tapauksessa sieltä olisi löytynyt helppohoitoinen mahahaava. Kaikkien muiden huomattavasti huonompien vaihtoehtojen seassa, se ei kuitenkaan ollut mahahaava, vaikka sitäkin siellä vähän ilmeni (huom. 90% käyttöhevosista on pientä mahahaavaa)
Mahatähystyksessä löytyi pyloruksen ahtauma, eli siis ahtauma alemmassa mahaportissa. Ahtauma siellä oli todennäköisimmin kasvainta, ja paraneminen olisi ollut kivulias, ähkyjä olisi varmasti tullut useampia parantumisaikana eikä kuntoon tuleminen olisi ollut varmaa. Mahaportin ympärys oli turvonnut jo niin pahaksi, että aukosta meni hädin tuskin sormi läpi. Ei siis ihme, että näitä ähkyjä on tullut.
Päättelimme kuitenkin kaikesta näin (ettei jää epäselväksi), että polyruksen ahtauma oli aiheuttanut vain viimeiset kaksi ähkyä. Syksyn pari taas liittyi selkeästi klippaamiseen ja juomiseen.

Päätös oli siis tehtävä ponin parasta ajatellen, nyt se saa viettää kivutonta ja ähkytöntä elämää pilven reunalla. Se oli paras poni ja tulee aina olemaan ykkönen!

Miten käy blogin, miten mun hevoselämän? 

Blogi on pyhitetty kokonaan Prinssille, joten jos bloggaamista vielä tästä eteenpäin jatkan, teen sen uudessa osoitteessa ja Prinssi-jutut saa pysyä täällä omassa rauhassaan. Infoon kyllä uudesta osoitteessa jotenkin. 

Kiitos kaikille mukana matkassa olleille, niin täällä blogin puolella kuin arjessakin! Kliseisesti, kun toinen ovi sulkeutuu, aukeaa varmasti toinen jostain muualta <3  

Hevosenomistajan onnea

Mitä hevosenomistaja voisikaan enemmän toivoa, kuin terveyttä, iloa ja pitkää ikää silmäterälleen? Ja mitä hevosenomistaja saa? Kasan klinikkalaskuja ja toinen toisensa perään ähkyjä.

Syöminen. Sekään ei ole yksinkertaista ponimaailmassa.

Mitä niitä nyt on - kolmas kerta toden sanoo. Hope so, että tämä sairastupailu saisi päätöksensä ja Prinssi voisi viettää loppuelämänsä terveenä kuin pukki.

Ponin sairasteluista on aina hankala kirjoittaa, oli se sitten jalka poikki, ähky, haava tai silmätulehdus. Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta, ja aktiivisia lukijoita saattaa kiinnostaa kuulumisemme vähän tönkömmässäkin muodossa!

Prinssin ensimmäinen ähky tuli syksyllä, lokakuussa (?). Tuolloinen tapaus hoidettiin klinikalla perinteisillä ähkytoimenpiteillä; P letkutettiin ja homma hoitui. Seuraava tapaus oli joulukuun keskivaiheilla, sama homma kaikin puolin. Sen lisäksi myös hiekkakuvat otettiin ja mahaan sitä olikin kerääntynyt hieman, muttei kuitenkaan riittävästi ähkyä aiheuttamaan. Molemmilla kerroilla vahvoina syyllisinä oli juuri tapahtunut klippaus, jolloin Prinssi oli skipannut juomisen "kylmissään". Myös vaihtuvat lämpötilat etenkin pakkasella otettiin huomioon.

Kahdesta kerrasta opittiin sen verran, että poni saa jatkossa elää luonnollisella karvalla, ulkoilla ja liikkua paljon. Veden juontia tarkkaillaan vahvasti ja aina ennen että jälkeen liikutuksen tarjotaan erikseen melassivettä. Hiekankertymisen estämiseksi Prinssin ruokiin lisätään sulina aikoina eli syksyllä ja keväällä Psylliumia.

Eilen aamupäivällä (tiistai 19.) tuli viestiä tallinomistajalta, että Prinssi ei ollut juonut yön aikana ja näytti aamulla paljon piehtaroineelta. Melassivesikään ei ollut kelvannut ja poni oli näyttänyt apaattiselta. Kyse ei ollut kuitenkaan hätätilanteesta, sillä yön aikana karsinaan oli kerääntynyt useampi lantakasa ja juoksuttaessa Prinssi oli liikkunutkin kivasti. Kentälle irti päästessä se ei ollut rynnännyt suinpäin makuullekaan, vaan oli hörpännyt siinä vaiheessa vettä ja nuuskinut lumikasoja.

Jos netistä, hevoskirjasta tai ulkopuoliselta asiantuntijalta kysyt ähkyoireiden hoidosta, saat aina vastaukseksi käskyn klinikkakäyntiin. Sitä itsekin painotan - menkää aina ähkyoireiden tullessa mitä pikimmiten hevoseläinlääkärin hoivaan. Siellä osataan arvioida loistavasti ähkyn/ummetuksen vakavuus ja jatkotoimenpiteet, sekä mahdolliset suuremmat ongelmat, kuten esimerkiksi suolisolmu.

Poikkeus vahvistaa säännön, ja me toimimme nyt suosituksista poikkeavalla tavalla. Ähky ei ollut vielä kriittisessä tilassa, vasta tuloillaan ja enempi pieni ummetus. Niinpä siis vietin iltapäivän tallilla juottaen mitä mielenkiintoisimpia piimäsörsseleitä puoliväkisin itse kuninkaalliselle, juottaen myös melassivettä hänelle sekä itse juoden valmisjauhepussikaakaota pölyisistä pahvimukeista. :D

Ponin olemus lähti kohenemaan nopeasti saman illan aikana "pelkällä" kävelytyksellä, juottamisella, piimällä sekä homeopaattisilla (...joita ollaan käytetty Prinssillä, itsellä ja muillakin eläimillä suunnilleen kaiken hoitoon iät ja ajat). Jälkimmäisellä kävelylenkillä poni oli jo lentoon lähdössä, tarkkaavaisena ympäristöä ihmetellen, eikä näkynyt jälkeäkään kivuista. Illalla Prinssin vuokraaja kävi vielä taluttelulenkillä Prinssin kanssa, ja silloinkin P oli ollut hyvä :)

Tänään Prinssi on ollut samanlainen kuin eilen illalla, eli parantunut nopeasti. Kävin itse reippaammalla kävelylenkillä heti koulun jälkeen, ja Prinssin vuokraaja kävi alkuillasta. Eiköhän tämä tästä, täytyy vaan olla silmä tarkkana jatkossa ja osata ennakoida kaikki tällainen mahdollisimman nopeasti!

Ai niin, kaiken kukkuraksi mulle puhkesi eilen aamulla oikein kunnon flunssakin. Heräsin kurkkukipuun, joka muuttui päivän mittaan järkyttäväksi päänsäryksi ja räkätaudiksi. Illalla tuntui kuumeiselta ja olo kuin ei olisi viikkoon nukkunut. Seuraavana päivänä tiedossa oli kuitenkin englanninkoe, matikan kaksoistunti sekä äidinkielen väittely, joten illan skarppasin noiden homeopaattisten ja Panadolin seurassa. Sitten nukuin hyvät yö unet ja puoli tuntia pommiinkin...

Toivottavasti jonkun muun arki sujuu sujuvammin kuin meillä! Olisin muuten kiinnostunut kuulemaan muidenkin ähkytapauksista, joten kertokaa ihmeessä omista kokemuksistanne :)

KOIRAKUVIA

2015

Päivä vaihtui suunnilleen tunti sitten vuoden viimeiseksi, joten on hyvä hetki muistella kuluneita viimeisiä kahtatoista kuukautta - vuoden viimeisen postauksen merkeissä!

Hevosmielessä vuosi oli uudenlainen. Kehityimme Prinssin kanssa monessakin mielessä, sekä ratsukkona kuin "kavereinakin". Luottamus kasvoi uusien kokemusten myötä; lastaamisesta tuli rutiinijuttua ja muutamat kisat saivat itsestäni itsevarmemman, joka tarttui tietysti poniinkin. Uudenlainen varmuus itselläni on syntynyt poniin, ja voin nyt sanoa rehellisesti, että luotan poniin jokaisessa tilanteessa. Sen hermostuessa ei minun tarvitse pyytää ketään muuta sitä pitelemään, tai maastossa luotan itseeni sen verran, ettei minun joka kerta pidä hypätä alas selästä.

Vastoinkäymisiäkin on tullut. Kesällä Prinssi reagoi herkästi erittäin sokeripitoiseen ruohoon, joten Hänen Korkeutensa laidunkausi jäi lyhyeen. Mitä ponille siitä sitten syntyi, oli nestettä ja pulssia jaloissa. Ne saatiin pois ilman eläinlääkärikäyntejä, pelkästään kylmäilemällä ja lisäämällä liikutusta, sekä tietysti P sai vain tarhailla loppukesän. Tuo ei kuitenkaan oikeastaan himmaillut meidän menemistä, kun taas loppusyksyn ähkyt, joista nyt ollaan onneksi parannuttu!

Mitenkäs sitten blogin vuosi on sujunut? Postauksia on kertynyt yhteensä tasan 25 kappaletta (sisältäen tämän), eli noin 2 postausta kuukaudessa. 2014 postauksia tuli julkaistua 22 kappaletta, kun taas blogin ensimmäisenä "kautena", 2013, postauksia julkaistui jopa 29. Tuon luvun voisi tosin jakaa puolella, sillä millaista tuo 12-vuotiaan kirjoittelu nyt on... kaikkea kaunista ja laadukasta ;)
Tänä vuonna katselumäärät ovat kaksinkertaistuneet edellisiin verrattuna. Tosin olen mainostanut blogia vähän enemmän, tehnyt mm. Instagram-tilin, mutta eihän se ole kiellettyä! Eniten katselukertoja näytti olevan heinäkuulta, 736!

Te lukijatkin olette olleet kovin positiivisella päällä. Yhtäkään negatiivista kommenttia ei nyt mieleen muistu, eli vaikka sieltä joku olisikin tullut, ei se kovin paljoa ole hetkauttanut =)

Kiitos siis yhteisesti kaikille vuodesta 2015! 

p.s. Muistakaa lapset, että älkää ampuko raketteja hevostallien välittömässä läheisyydessä, sillä meidänkin tallilta löytyy pari paukkuherkkää ;)

Jouluisia terveisiä täältä

Prinssi jouluaamiaisella

 Moikka! Joulun pääpäivä koitti eilen, minkä kunniaksi Prinssi sai viettää vapaan liikutuksesta - porkkana masussa heiniä mussuttaen. Vähän alkoi omatunto kolkuttamaan, kun muutama ratsukko lähti joulumaastoon, mutta ihmisten joulupöperöitä nauttiessa se maastoretken skippaaminen ei tuntunut enää lainkaan huonolta ratkaisulta. Lupaan, että jos ensi jouluna on maa valkeana, käyn joulumaastossa kaikkien näiden vapaapäivienkin edestä!

Jouluaamukuvailua

 Meillä kotona jouluaatto menee lähes poikkeuksetta samalla kaavalla vuodesta toiseen; aamulla katsotaan Joulupukin kuumalinjaa (jolloin itse vietän laatuaikaa P:n seurassa), puolenpäivän jälkeen tulee muutamia sukulaisia viettämään iltaa ja syömään jouluruokaa kuoliaaksi saakka. Heti, kun edellinen ähky on laskeutunut, vedetään puoliväkisin vielä pullakahvit ja herkut kurkusta alas.
Illan kohokohtana on tottakai Pukin vierailu, jota seuraa lahjakasojen tutkiskelu ja hulvaton availu. Tämän jälkeen porukka useimmiten vähän vaihtuu. Iltaisen joulusaunan läpäistyä osa seurasta häipyy nukkumaan, kun taas osa valvoo keskiyön toiselle puolelle pelaten korttia, tai muuta äärimmäisen tärkeää (syöden purkillisen aurinkokuivattutomaattituorejuustoa ja Tuc Original -keksejä t. allekirjoittanut, jolle ei edes tullut maha kipeäksi <- huom. ei oikeasti sarkasmia)

Oikein jouluinen keli täällä meillä.

Tämä kuva voisi olla enempi juhannusillalta, kuin jouluaamulta...

Muokkaamattomia, mutta kaipa ihan käypiä.

 Joulu sujui kaikenkaikkiaan mukavan rattoisasti (lue: erittäin vauhdikkaasti pikkuväen takia).

<3

Tänä vuonna en lahjaksi saanut muuta heppakamaa, kuin muutaman parin sukkia (...jotka tulee tositarpeeseen!!). Toisaalta, mulla ei ole mitään pakollista ostoslistallakaan, joten oli kiva nauttia "hevosettomasta" aatosta. Sitä paitsi, harvemmin sitä kukaan muu osaakaan ostaa oikeanlaisia varusteita. Harmi vain blogin puolesta, sillä eipä ole paljoa mitään esiteltävääkään... Kaikki lahjat olivat kuitenkin super kivoja, ja jokainen niistä pääsee käyttöön! Yllä olevassa kuvassa olevat töppöset ovat vaan niin symppikset, etten voi olla näyttämättä niitä teille. Eiks ookkin söpöt? En voi kuin kiittää kaikkia mun kavereita ja sukulaisia, sekä tietysti Joulupukkia ;)

Hyvää loppujoulunaikaa kaikille, nauttikaa viimeisistä päivistä vuonna 2015!

Tekemällä oppii, vaikka sitten kantapään kautta

Mun kantapää on sitten varmaan mennyt rikki, meinaan näiden ähkyjen kanssa. Nyt parin kuukauden sisällä Prinssi sai jo toisen ähkynsä, vajaa viikko sitten keskiviikkona.
Ei muuta kun uusi reissu Hippomediin, samat jutut kuin viimekerralla, josta tein vähän perusteellisemman postauksen, jota ei taida olla enää olemassa... Eli vatsanhuuhtelu ja mitä näitä muita ähkytoimenpiteitä yleensä tehdään. Sen lisäksi otettiin ensimmäistä kertaa Prinssistä hiekkakuvat, ja mahassa näkyi 3x7cm hiekkakertymä (joka ei tosin ollut syyllinen).

Näillä molemmilla tapauksilla on ainakin yksi varma yhteinen juttu; Prinssi klipattiin alle viikkoa aiemmin klinikkakäyntejä.

   Monia varmasti ihmetyttää se, että miten muka karvanlähtö voi vaikuttaa suolistoon noin selkeästi. Muakin se mietitytti.

Prinssi on jo valmiiksi ollut todella nihkeä juomaan. Kun lämpökerros omasta takaa lähtee, tulee ponilla joka tapauksessa ainakin sisäisesti vähän kylmempi, vaikka olisi millaista toppakerrosta päällä. Niinkin tyhmän yksinkertainen syy, kuin että P "kylmissään" on jättänyt juomatta, koska kenenpä tekisi mieli juoda kylmää raikasta vettä, kun koko kroppa palelee.

Eli se niistä klippaamisista... Hevosta kun on hankala saada väkisin juomaan, tai vaikka juottaisikin aina ennen ja jälkeen liikutuksen (kuten oikeastaan teen :D), ei ne määrät riitä suuriksi, että uskaltaisin ottaa taas riskin, ja koittaa, saanko ponin juomaan riittämiin...

Tuosta hiekasta vielä, että nyt Prinssi saa 150g Psylliumia päivittäin pellavarouheen sekaan, ja viikon päästä käymme taas tsekkaamassa klinikalla, onko hiekka poistunut. Itse aineena ja koostumukseltaan tuo Psyllium on niin raivostuttavaa, sillä se jää klönteiksi veteen, on ihan älyttömän limaista eikä lähde miltään pinnoilta pois - näin ihmisen näkökulmasta. Prinssille se on maistunut ihan kivasti, tosin tuo määrä on sen verran valtava, että poni jättää pienen määrän syömättä purkin pohjalle. Sitä paitsi tuon hyytelömäisen olomuotonsa vuoksi se on myös hitaampaa syötävää.

Että semmosta. Mun oli vielä tarkoitus lisätä tähän eilinen videopostaus tallilta, mutta se ja Youtube, sekä mun netti eivät selvästikään olleet kavereita keskenään, joten jätetään se muhimaan jotain myöhempää postausta varten. Toisaalta, ihan hyvä vaan, sillä se ei todellakaan ollut mikään laatuyksilö, koska Suomen joulukuinen sää ja pimeys tekivät taas kepposen, ja viimeiset pari minuuttia oli vain pimeässä höpöttelyä :D

Enää vaivaiset kaksi päivää jouluun, eikä täällä päin näy tippaakaan lunta! No, jos vaikka sitten uuden vuoden kunniaksi... Siitä huolimatta hyvää joulunaikaa kaikille! ❤️